Vesa Oksanen

Vesa 64 v, vaimo Helena, aikuiset lapset Noora, Ville ja Elina. Pappalla tyttären poika Elias 10 v ja - tytär Kiia 8 v. Raisiossa tuli asuttua ensimmäiset 30 vuotta ( 3 vuotta välillä juuri ja juuri Turun puolella ). Muutimme omakotitaloon nykyiseen Salon kaupunkiin Perniön kirkonkylään 1989. Myimme talon 10/2019 jonka jälkeen vakitunen asunto oli vuokra-asunto liikkeen yhteydessä Perniön kirkonkylässä. Siitä ja liikkeestä luovuimme 30.4.2023. Kesäkaudet asutaan Särkisalossa vapaa-ajan asunnolla. Siellä sijaitsee myös yrityksen verkkokaupan varasto rullahiihtotarvikkeiden osalta ja onpa sinne aika paljon vielä polkupyörätarvikkeitakin jäänyt. Vakituinen asunto on Vuokatissa jossa asutaan talvella ja muutoinkin käydään usein lastenlapsia tapaamassa. Ollaan siis nykyään Kainuulaisia / Sotkamolaisia. Hiihtotarvikevarasto ja suksenhuoltotilat ovat talvella Vuokatissa.

Jäin reserviin Uudenmaan Prikaatista liikuntakasvatusupseerin tehtävästä 1.8. 2009. Nyt olen jo myös yrittäjäeläkkeellä, mutta puuhastelen edelleen näiden välineiden, hiihdon ja suunnistuksen parissa. Menin 13-vuotiaana Raisiossa kesätöihin urheiluvälineliikkeesseen ja siitä saakka olen ollut "koukussa" polkupyöriin ja suksiin.

Harrastukset: Hiihto, juoksu ( nykyään hölkkä ), maastopyöräily, heittokalastus, moottoripyöräily ja viime aikoina lisääntyvissä määrin polttopuiden teko = metsätyöt ( harvennuksien "siivous" ), hieman suunnistusta ja melontaa myös kesällä. Nyt taas kun aikaa jää, alkaa marjojen poimintakin kiinnostaa.

Maastohiihdon lajivalmentaja. Muutamalle hiihtäjälle on tullut annettua valmennusohjeita yleisellä tasolla, jollekkin jopa suunnitelmallisesti. SHL:n huoltokoulutukset suoritettu ja tietysti kisavoiteluita ja muuta voitelua muutama kymmenentuhatta paria. Sitä hommaa sain syvennettyä olemalla mukana Rex/Peltonen tallihuollossa muutamia kertoja joitakin vuosia sitten. Scandinavia-cupissa Viron Otepäässä sain olla mukana eka kertaa maajoukkuehuollossa tammikuussa 2024. Muutama pitkä päivä fluorittomien voiteiden kanssa antoi aika paljon uutta kokemusta.

Oma n. 30 vuoden keskinkertainen "urheilu-ura" kansallisella tasolla maastohiihdossa, ampumahiihdossa, hiihtosuunnistuksessa, suunnistuksessa, ampumasuunnistuksessa, triathlonissa, juoksussa ja pyöräilyssä on jo kaukana takanapäin. Nykyään liikun vain "mukavuusalueella". Hiihtokisoissa olen vielä välillä huoltohommissa tuntuman ylläpitämiseksi.

Olin toistakymmentä vuotta mukana V-S Hiihdon johtokunnassa eri tehtävissä. Lisäksi lähes parikymmentä vuotta seuran hiihtojaostossa, välillä puheenjohtajanakin ja myös pääseuran johtokunnassa. Suunnistusseura Rasti-Perniössä olin joitakin vuosia johtokunnassa ja pari vuotta puheenjohtajana. Muutama suunnistuskartta tuli myös tehtyä. Joitakin kertoja olen ollut kilpailunjohtajana niin suunnistus- kuin hiihtokilpailuissakin sekä suunnistuskilpailuissa ratamestarina ja useita kuntorastisuunnistuksia järjestänyt. Mun yhdistystyöosuus on nyt tehty. Joitakin erillisprojekteja otan, mutta en pysyvää. Lumitykkihommat ovat myös lähellä sydäntä. Nämä ovat mielestäni niitä yhteiskunnallisia "saavutuksia" joita itse arvostan kun niitä joku vapaaehtoisesti viitsii tehdä...nykyään yhä harvempi ja vähemmän???

Seuratyöstä on nyt muistona Suomen Suunnistusliiton pronssinen- ja Suomen Hiihtoliiton hopeinen ansiomerkki.

                       

Taitaa olla tässä Vantaalla 2012 viimeisiä kertoja kun on vielä tuntenut paikoitellen hieman "vauhdin hurmaa" mutta jokainen meistä vanhemmiten hiipuu, enemmän tai vähemmän. Vaihtosijoitus muuten tässä 298. ( kuva Ilkka Saarimäki )

 Harrastuksia

  

...ja lisää harrastuksia